Uutiset
8.11.2009
Sitten edellisen kerran ovat
harjoitusolosuhteet heikentyneet selkeästi. Lämpöaalto sai aikaan urien
jäätymisen ja pari harjoitusta täytyi jättää väliin. Nyt ollaan taas menossa
parempaan suuntaan sillä uutta lunta on sadellut ja tänään pääsi koiria
jälleen treenaamaan. Neljän päivän tauosta huolimatta koirat suoriutuivat
päivän lenkistä hienosti.
Lauantaina syntyi kahdeksan pentua
yhdistelmästä Laku x Salla. Sukutaulu pentueet-sivulla. Alla kuva pennuista.
31.10.2009
Harjoittelu on sujunut suotuisissa merkeissä
lokakuun aikana. Lumi tuli maahan jo kuun alussa ja on myös pysynyt. Jämille
kärry-SM:iin autoa pakatessa tuli mieleen onko kalusto oikea kun maassa oli
lunta 15 cm ja nosti kisakärryä auton kyytiin.
Jämillä lauantaina oli koirien kanssa hieman
erimielisyyksiä reittivalinnasta, mutta sunnuntai sujui jo ilman ongelmia.
Kaikkiaan hyvä herätys ja uusi ärsyke koirien elimistölle alkusyksyn raskaan
punnertamisen jälkeen.
Koirien kunto on kehittynyt odotetusti ja
lokakuussa harjoituksia kertyi 17 kertaa. Pitkissä lenkeissä matkat nousivat
kuun loppuun mennessä 10,6 km:iin ja lumien tultua maahan on myös vauhteja
hieman nostettu. Alla tänään otettu kuva harjoituksista.
Leksa ja Poju keulassa harjoituslenkillä
tänään.
29.9.2009
Ilmat viilenivät melko nopeasti. Aamulla oli
maa valkoinen lumesta ja vaikka aurinkoiset paikat sulivat nopeasti
lumettomiksi säilyi hieman lunta varjoisissa paikoissa iltaan asti.
Tarkoituksena ei ollut vielä tänään nostaa harjoitusmatkaa, mutta viilenneen
kelin myötä koirat tuntuivat juoksevan niin vaivattomasti, että
suunnitelmiin tuli tehtyä muutos. Tänään tuli ajettua 7,9 km lenkki ja
ajankohta tämän pituiselle harjoitukselle on hieman viime vuotta aikaisempi.
Vaikka muutama harjoitus on jäänyt väliin tuli syyskuulle kasaan siedettävät
15 harjoitusta ja koirien kunto vaikuttaa melko mukavalta. Alla pari kuvaa
treeneistä.
Kurvaamassa takaisin kennelille harjoituksen
lopuksi. Keulassa Oskari ja Poju.
Välillä kuvaa valjakon peräpäästäkin. Kuvassa
Salla ja Topi sekä Onni ja Teppo.
26.9.2009
Kesän jälkeen kausi on jälleen käynnistynyt.
Tässä syksyllä tapahtumia riittää. Powerline on jo ehtinyt esitellä
tuotteita SHS:n erikoisnäyttelyssä, tänä viikonloppuna on vuorossa Pekola ja
pari viikkoa tämän jälkeen ajetaan jo Jämillä SM-kisat.
Lämpimät kelit eivät ole olleet aivan
ihanteelliset harjoittelulle, mutta käyntiin on jo sekin saatu.
Kilpakoirilla on nyt takanaan reilu parikymmentä treeniä ja kehitystä alkaa
näkyä. Nuoret alkavat olla jo melko tottuneita systeemiin ja harjoitukset
sujuvat rutiinilla. Koirat ovat melko hyvin kehittäneet lihaksiaan ja kun
ilmat vähän viilenevät voi matkojakin ruveta nostamaan. Alla muutama kuva
harjoituksista.
Tulossa kotiin lenkiltä.
Valjakossa: Leksa-Poju, Tintti-Laku, Uula-Oskari, Lippe, Unni-Sepi,
Salla-Topi ja Onni-Teppo
Sepi lenkin jälkeen
Uula ja Oskari
6.4.2009
Maaliskuun loppupuolella ajettiin Raajärvellä
SM-titteleistä 4S- ja 8S-luokissa sekä keskipitkillä. Meillä tuo 8S on
pääluokka, johon on keskitytty jo vuosia ja siten siihen osallistuminen oli
selvyys, mutta sen lisäksi käytiin tällä kertaa kokeilemassa myös
rajoitetulla valjakolla keskipitkiä.
Lauantaina rajoitetun luokan valjakot
starttasivat keskipitkälle matkalle avointen jälkeen. Ura oli jauhautunut
avointen valjakoiden alla upottavaksi ja matkasta valtaosa kului
jarrumatolla vauhtia hidastaen. Koiria ei voi moittia päivän suorituksesta,
mutta selvästi huomasi, että pelkällä turistien kiskomisella ei koirista saa
parasta irti tällaisessa kisassa. 40 km matkalla tuli ohitettua jopa pari
edellä lähtenyttä avointa valjakkoa ja tuloksena oli luokassa päivän
toiseksi nopein aika.
Keskipitkältä maaliin tultua oli aika jatkaa
vetoliinoja yhdellä pätkällä ja ruveta valjastamaan koiria kasin sprinttiin.
Kasissa arvonta ei oikein suosinut vaan heitti lähtemään aika lailla
loppupäässä. Niiltä osin kuin mureneva ura oli yhteinen muiden luokkien
kanssa, se oli jos mahdollista vieläkin pehmeämpi kuin aiemmin päivällä
keskipitkiä ajaessa. Mitä useampi valjakko uraa tallasi, sitä enemmän se
antoi periksi ja loppupuolella lähteneet valjakot olivat selkeästi
huonommassa asemassa kuin kärkipäässä startanneet. Koirat olivat tällä
kertaa oikein hyvässä iskussa.
Se pieni notkahdus, joka oli tuntunut Kiirunan
kisassa oli ohitettu ja valjakon eteneminen tapahtui sillä sykkeellä mitä on
tavoiteltu. Uran pehmeydestä johtuen joutui jarrumatolla ottamaan vauhtia
alas koko matkan ajan, mutta koirat työskentelivät oikein hyvin. Noin 6 km
kohdalla ura petti niin pahasti johtajana juosseen Pojun alta, että koira
lensi jarrutteluista huolimatta täyden voltin. Jouduin käyttämään ankkurin
maassa jotta koiralle jäi aikaa selvitellä liinansa ja orientoitua jälleen
mihin suuntaan juoksemista pitäisi jälleen jatkaa. Seuraava sotku tapahtui
n. 10 km kohdalla ohitustilanteessa kun kapealla uralla valjakot
sotkeutuivat toisiinsa. Tämän sotkun selvittyä sujui loput reitistä ilman
ongelmia ja tuloksena oli päivän toiseksi nopein aika n. 50 sekuntia
kärjestä. Jotakin uran kunnosta kertoo, että keskinopeus oli vain hieman yli
25 km/h.
Sunnuntaina oli jälleen ensiksi vuorossa
keskipitkät ja onneksi ura oli selkeästi kovettunut yön aikana. Sunnuntain
kisaan jouduttiin nimittäin lähtemään vajaalla miehityksellä, kun Armi oli
loukannut etujalkansa lauantain pehmeällä uralla. Vajaalla valjakolla ajosta
huolimatta aika parani hieman lauantaita paremman uran ansioista. Tuloksena
oli jälleen luokassa päivän toiseksi nopein aika ja sama sijoitus
yhteisajoissa.
Maaliin tulon jälkeen oli jo kiire kasin
starttiin jossa kurottavana oli tuo vajaan 50 s takaa-ajoasema. Tällä
valjakolla olin aika luottavainen, että tuo ero ajetaan kiinni mikäli
selvitään päivän koitoksesta ilman ongelmia. Päivän urakka sujuikin
mallikkaasti lähes loppuun saakka ja pienestä matolla jarruttelusta
huolimatta kaksi minuuttia edellä lähteneen Ari Laitisen selkä alkoi näkyä
kun maaliin oli matkaa n. pari kilometriä. Hieman lisää jännitettävää kisaan
tuli kun reilu 100 metriä ennen maalia Lippe löysi urasta vielä jonkun
pehmeän kohdan ja kompuroi niin pahasti, että panta luiskahti päästä. Ei
auttanut kuin ankkuroida valjakko ja käydä korjaamassa tilanne ennen matkan
jatkamista maaliin. Lopun pienestä säätämisestä huolimatta syntyi päivän
nopein aika n. 1 1/2-minuutin erolla Ariin ja yhteisajassa reilun 40
sekunnin voitto.
Tulossa maaliin sunnuntaina keskipitkiltä.
Keulassa Alma ja Monty. Kaikki valjakossa juosseet koirat olivat Trittin
pentuja jolla on jälkeläisiä myös varsinaisessa kisaporukassa.
9.3.2009
Viikonloppuna ajettiin Ruotsissa Kiruna
Open-kilpailu. Kiirunaan kasista muodostui ehkä kauden tasoltaan kovin kisa
kun Hege Ingebrigtsen oli palannut kilpailumatkalta takaisin Atlantin tälle
puolen ja kutosta tällä kaudella hallinnut Trine Olsenkin otti nyt osaa
tähän luokkaan. Sää ei valitettavasti oikein suosinut kilpailua sillä koko
viikonlopun puhalsi ikävästi kova tuuli, joka tuiskutti radalle lunta ja sai
kelin tuntumaan huomattavasti lämpömittarin näyttämiä lukemia kylmemmältä.
Ei voi kuin ihastella sitä tarmoa jolla seuran jäsenet pitivät urat
ajettavassa kunnossa hankalissa oloissa.
Seuralta löytyy melkoisesti kalustoa urien
tekemiseen eikä niiden käytössä nuukailla.
Huolimatta kovasta työstä urat olivat melko
pehmeät läpi viikonlopun. Lauantaina pääsin starttaamaan kasissa
ensimmäisenä uralle eikä ajaessa tarvinnut keskittyä kuin välttämään
sotkuja. Koirat juoksivat melko rajua tahtia pehmeälläkin uralla, mutta
hieman jäi sellainen kuva, että aivan parhaassa iskussa koirat eivät olleet.
Tulospalvelu pelaa Kiirunassa nopeasti ja kohta sai tulostaululta lukea,
että eroa oli kakkoseksi ajaneeseen Trine Olseniin kertynyt reilu minuutti.
Keskinopeudeksi tuli pehmeälle uralle hyvä 32,6 km/h.
Sunnuntaina lähdin kisaan seitsemällä koiralla
kun Papu oli saanut etujalan varpaaseen juuri kynnen alapuolelle pienen
haavan edellisen päivän lenkiltä. Koirat tuntuivat heti alusta lähtien
tahmeilta ja yhden koiran jääminen pois valjakosta tuntui voiman puutteena
pehmeällä uralla. Vaikea sanoa oliko syy tahmeuteen puutteellinen
palautuminen edellisen päivän kohtuullisen rajusta juoksusta vai olivatko
koirat saaneet mahdollisesti jonkun lievän "pöpön" kun olimme olleet
kuluneen viikon tekemisissä toisen kennelin kanssa. Koirat juoksivat
tasaista tahtia koko lenkin läpi ja vaikka paras puristus puuttuikin oli
tuloksena päivän toiseksi nopein aika. Hege Ingebrigtsen oli päivän nopein
n. puoli minuuttia nopeammalla ajalla ja nousi yhteisajoissa toiselle
tilalle. Trine Olsen tuli ensimmäisessä kasin kisassaan kolmannelle sijalle.
Rankan kisan jälkeen koirat tulevat saamaan pari lepopäivää ennen seuraavaa
harjoitusta. Alla vielä muutama kuva kisasta.
Lauantaina aurinko pilkahti pilven takaa kun
kutoset tulivat maaliin. Kuvassa kisan voittanut Emelie Waara.
Kutosessa toiseksi tullut Leena Virta
lauantaina maalisuoralla.
Kimmo Hytönen tulossa maaliin lauantaina.
Tiina Hakala hieman ennen maalia lauantaina.
1.3.2009
Viime päivinä on sää hiponut täydellisyyttä -
kylmien öiden jälkeen on aurinko paistanut pilvettömältä taivaalta ja tehnyt
lämpötilan mukavaksi niin ihmisille kuin koirillekin. Toissapäivänä koirat
juoksivat 17 km lenkin ja uran ollessa vielä hieman pehmeä vauhtia otettiin
pois maton avulla. Pari kylmää yötä ja reittien lanaaminen tekivät
tehtävänsä ja tänään oli reitti hienossa kunnossa.
Koirien ollessa hyvin palautuneita eilisen
lepopäivän myötä oli aika hyödyntää reittien hyvä kunto ajamalla
täysvauhtinen harjoitus. Täydellä vauhdilla tulee ajettua harjoituksia
todella vähän kauden mittaan ja tänään oli kauden toisen tällaisen
harjoituksen vuoro. Kova vauhti on aina iso riski loukkaantumisten kannalta
ja olosuhteiden on oltava täydelliset ennen kuin koirien annetaan juosta
jarruttelematta ja silloinkin suhteellisen lyhyen matkaa.
Tänään koirat suoriutuivat 6,9 km lenkistä
aikaan 11:20 eli keskinopeudeksi tuli 36,5 km/h. Se on suurin keskinopeus
millä olen ikinä koiria ajanut tämän mittaisilla matkoilla. Viime vuosina on
sekä jalostuksessa että harjoittelussa pyritty lisäämään koirien voimaa,
jotta ne kykenisivät pitämään yllä hyvää vauhtia myös raskaissa
olosuhteissa. Tänään ajetulla nopeudella ei ole merkitystä kilpailujen
kannalta, mutta oli mukava todeta ettei viime vuosien pyrkimys
voimakkaampiin koiriin ole syönyt niiden nopeutta. Koirat alkavat olla aika
hyvässä iskussa ja täytyy toivoa ettei viimeistelyssä tule tehtyä isompia
virheitä, jotta koirat saa ehjinä ja terveinä viivalle viikon kuluttua
Kiirunassa. Alla muutama kuva päivän harjoituksista.
Lähtösuoralla. Leksa ja Poju keulassa.
Kuvasarja maalisuoralta.
Loppujarrutus ja harjoitus on enää koirien
huoltoa vaille valmis.
19.2.2009
Rautavaaran jälkeen koirat ovat saaneet
palautua oikein huolella - ei niinkään, että sille olisi ollut tarvetta,
mutta kelit ovat vastustaneet treenaamista. Pakkanen on pysytellyt sen
verran kireissä lukemissa, että on ollut parempi jättää harjoitukset väliin.
Vasta tänään torstaina pakkanen lauhtui riittävästi, että koirat pääsivät
vihdoinkin juoksemaan.
Viikonloppua kohden kelin on onneksi luvattu lauhtuvan.
Kuva harjoituslenkiltä tänään n. 10 km
kohdalta. Hämärä alkoi jo laskeutua.
Pakkasen ollessa liian kireä tai uran liian
pehmeä vauhdikkaisiin treeneihin harjoitetaan voimaa moottorikelkan avulla.
Kelkan perässä on silloin lana hinauksessa. Ura pysyy hyvässä kunnossa ja
polttoainekustannukset kurissa kun koirat tekevät suurimman työn.
Harjoittelun jäätyä
väliin muutamalta päivältä on aikaa riittänyt hieman jälkipeleihin SOC:in osalta. Alla on
Suunnon barometrilla rauhoitetun GPS:n tuottama käyrä kasin reitin
pituusleikkauksesta ja nopeuksista kussakin reitin kohdassa.
Kuvaa klikkaamalla aukeaa suurempi kuva.
16.2.2009
Rautavaaralla urat hieman kovettuivat
sunnuntaiksi ja ajat paranivat joka luokassa. Kasissa ei muutoksia
tapahtunut sijoituksissa ensimmäiseen päivään nähden. Omalla valjakolla
tuntui edellisen päivän pehmeä ura hieman vielä painavan jaloissa mutta
keskinopeudeksi tuli olosuhteisiin nähden kohtalainen 31,5 km/h. Eroa
kakkoseen tuli n. 50 sekuntia lisää ja kolmas jäi sunnuntaina minuutin ja
kymmenen sekuntia. Aivan huippukunnossa koirat eivät vielä ole mutta
tyytyväinen niiden kauden ensimmäiseen kisasuoritukseen täytyy olla.
Maalikamerakuvaa sunnuntailta.
14.2.2009
SOC-kilpailun ensimmäinen päivä Rautavaaralla
on ajettu. Osanotto vaihtui viime hetkellä kahdeksan koiran luokkaan
järjestäjien pyynnöstä. Matka oli 17,9 km ja ura todella pehmeä. Koirat
jaksoivat kuitenkin tulla hyvin maaliin asti ja tuloksena oli luokan nopein
aika. Åsa Fjellström on toisena reilun 40 sekunnin päässä ja Michael Labove
on kolmantena hieman yli minuutin päässä. Kuvagalleriasta löytyy kuvia tältä
päivältä.
Maalisuoralla ensimmäisenä päivänä. Valjakossa
Poju-Leksa, Lippe-Papu, Oskari-Olivia, Onni-Laku.
4.2.2009
Kohta edellisen päivityksen jälkeen alkoivat
työkiireet todella haitata harjoittelua ja joulukuun aikana jäätiin paljon
jälkeen viime vuodesta. Kuntoa lähinnä pidettiin yllä mutta mitään kehitystä
ei oikeastaan tapahtunut. Tammikuun alkupuolella pahimpien kiireitten
hellitettyä päästiin treenauksessa takaisin normaaliin rytmiin. Harjoittelun
jälleen lähdettyä kunnolla käyntiin ovat koirat reagoineet hyvin
harjoituksiin ja kunto on noussut kohisten.
Reilun 17 km lenkillä valjakossa:
Leksa-Poju, Lippe-Papu, Oskari-Olivia, Salla-Qata, Onni-Laku
Pitkät harjoitukset tuli tänä vuonna ajettua
kolmisen viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Hieman rupesi jo välillä
huolestuttamaan ehtiikö koiria saamaan tarpeeksi nopeiksi kun vielä
tammikuulle sattui paljon tuulisia päiviä jotka tuiskuttivat urat umpeen ja
pitivät ne liian pehmeinä nopeisiin harjoituksiin. Onneksi sää on muutaman
viime päivän aikana ollut selkeä ja urat ovat kovettuneet loistavaan kuntoon
nopeita harjoituksia varten. Koirista tuntuu nyt löytyvän sekä kestävyyttä
että myös nopeutta kunhan olosuhteet vain sallivat vauhdikkaan ajamisen.
Kaikki koirat ovat säilyneet terveinä ja ilman loukkaantumisia joten
SOC-kilpailuihin ollaan lähdössä luottavaisin mielin.
16.11.2008
Kesä oli kiireinen talon rakentamisen vuoksi
mutta nyt ollaan voiton puolella.
Hieman lohduttoman näköistä toukokuussa
Syyskuussa alkoi näyttää jo hieman
valmiimmalta
Koirien harjoittelu on sujunut hyvin ja kunto
vaikuttaa paremmalta kuin viime vuonna tähän aikaan. Säät ovat olleet
suotuisat ja ainoastaan pari harjoitusta on jäänyt väliin olosuhteiden
vuoksi. Tällä hetkellä pisimmät harjoitukset ovat olleet reilun 11 km
mittaisia. Seuraavassa muutama kuva tämän päivän harjoituksesta.
12.4.2008
Kauden viimeinen kilpailu tuli ajettua lumilla
Raajärvellä 5.-6.4. Koirat olivat edelleen kohtalaisen hyvässä kunnossa ja
suoriutuivat molempina päivinä hyvin 16,8 km urasta.
Lauantaina oli kova tuuli ja lumisade mikä
paikoitellen hieman vaikeutti uran hahmottamista. Uran pohjustus oli
kuitenkin tehty huolella ja kovalla pohjalla tuli kohtalainen keskinopeus
(30,9 km/h) vaikka tuoretta lunta kisan aikana ennätti uralle kertyä.
Lauantaina lähtönumero oli porukan häntäpäässä ja ohituksia kertyi useita.
Valjakko on erittäin rutinoitunut eikä ohituksista aiheutunut haittaa.
Lauantaina eroa toiseksi nopeimpaan kertyi n. 11 min.
Sunnuntaina sää lämpeni selkeästi, mutta uran
pohjustus kesti. Sunnuntaina aika hieman parani edellisestä päivästä ja eroa
toiseen sijaan tuli n. 13 min. lisää. Sunnuntain keskinopeus oli 31,2 km/h.
Sunnuntaina maalisuoralla. Valjakossa
Molli-Leksa, Lippe-Ninni, Onni-Olivia, Laku-Papu.
18.3.2008
Keväällä kun kauden tärkeät kilpailut on
ajettu on aika ruveta testaamaan mahdollisia tulevia johtajia. Meillä ei ole
tapana laittaa nuoria koiria keulaan ensimmäisen kauden kilpailuissa. Nuoret
koirat saavat kerätä kokemusta valjakossa ensimmäisen talven ja ottaa mallia
vanhemmista. Vasta keväällä kauden alkaessa olla ohi ruvetaan nuoria koiria
testaamaan keulassa ilman paineita.
Leksa antaa keulassa mallia kun Onni on
ensimmäistä kertaa elämässään johtajana.
Kilpailukauden ollessa käynnissä pyritään
harjoituksissakin välttämään kaikkia ylimääräisiä sählinkejä ja keskitytään
kilpavaljakon hiomiseen mahdollisimman toimivaksi. Tiukat harjoitukset
asettavat varsinkin johtajille paineita ja nuorille koirille ne saattaisivat
olla liikaa. Monet nuoret koirat juoksisivat kohtalaisesti keulassa jo
ensimmäisenä talvenaan mutta kehittyvät paremmiksi johtajiksi kun saavat
rauhassa kerätä itseluottamusta. Onnistuneet suoritukset kauden
harjoituksissa ja kilpailuissa valmistavat niitä ottamaan vastuuta myös
johtajina.
Uusia kokoonpanoja testatessa harjoituksissa
käytetään yleensä moottorikelkkaa turvallisuuden varmistamiseksi. Onni
juoksi erittäin keskittyneesti myös johtajana.
14.3.2008
EM-kilpailujen jälkeen aikuisten koirien
treenaus on jatkunut hieman kevennettynä mutta säännöllisenä ja koirat
vaikuttavat olevan edelleen todella hyvässä kunnossa. Suunnitelmissa on ajaa
vielä huhtikuussa kilpailu Kemijärvellä ja pitää koirien kunto yllä sinne
asti.
Kevään edetessä on aika myös ajaa sisään
tulevia kilpakoiria. Q-pentue alkaa olla jo siinä iässä, että valjastaminen
tulee piakkoin ajankohtaiseksi. Pentueessa varsinkin urokset ovat kasvaneet
melko kookkaiksi. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten ensimmäinen
lenkki sujuu.
Qelmo on Q-pentueen uroksista pienemmästä
päästä. Yhdeksänkuisena päälle sopivat punalenkkiset valjaat. Kuva T & V
Kaivola
S-pentue on vasta reilun viiden kuukauden
iässä joten ne saavat vielä kasvaa ennen ensimmäistä valjastusta.
Sepi on vasta vähän yli viisi kuukautta vanha
ja saa vielä odottaa ensimmäistä lenkkiään. Kuva T & V Kaivola
2.3.2008
Lauantain raskaassa kelissä Onni vaikutti
väsyneeltä viimeisen kilometrin matkalla ja illan aikana tuli paljon
pohdittua pitäisikö viimeiseen päivän lähteä seitsemällä. Koira kuitenkin
joi ja söi hyvin kilpailun jälkeen ja illalla koiraa hierottaessa lihakset
tuntuivat rennoilta. Päätöksen lähteä viimeisen päivän lenkille kaikki
kahdeksan koiraa liinoissa tein vajaa tunti ennen starttia. Kaikki koirat
vaikuttivat energisiltä ja keskittyneiltä.
Päivään tuli lähdettyä kolmen sekunnin
etumatkalla. Koirat tuntuivat lähtevän liikkeelle hieman edellistä päivää
terävämmin, mutta puolimatkan väliaikapisteeseen Hege oli onnistunut ajamaan
yhdeksän sekuntia nopeammin. Yhteisajassa oltiin siis kuusi sekuntia
perässä. Kun oltiin ajettu 2/3 päivän lenkistä rupesin kirittämään koiria ja
etenkin nousuissa pyytämään rajumpaa puristusta. Koirat vastasivat pyyntöön
hyvin ja pitivät vauhdin kovana loppuun asti. Päätös lähteä kaikilla
kahdeksalla koiralla osoittautui oikeaksi.
Aika oli hieman edellistä päivää nopeampi ja
maaliin saavuttua jäätiin jännittämään kuinka päin sekuntikamppailu
kääntyisi. Koirat olivat tulleet lopun todella hyvin ja puolivälin niukka
tappioasema oli kääntynyt lopussa 13 sekunnin johdoksi. Yhteisajassa eroa
saatiin siis kolmen päivän aikana aikaiseksi 16 sekuntia. EM-titteli
varmistui todella jännittävän kilpailun päätteeksi ja nuoren valjakon
suoritukseen vaativissa oloissa täytyy olla todella tyytyväinen.
1.3.2008
Keli on muuttunut eilisestä selkeästi
raskaammaksi, lunta on satanut illasta lähtien ja lämpötila on kohonnut
lähelle nollaa. Kasissa Hege Ingebrigtsen ajoi tänään nopeimman ajan ollen
16 sek. nopeampi. Eroa on nyt kahden päivän jälkeen meidän välillä
ainoastaan kolme sekuntia. Huomenna tulee tiukka päivä kun Hege pääsee
starttaamaan kolmen sekunnin takaa-ajo asemasta. Meidän perässä erot ovat
kasvaneet jo melko reiluiksi kun kolmas on kärjestä yli kaksi minuuttia
perässä.
29.2.2008
EM-kilpailujen ensimmäinen päivä on ajettu.
Koirat toimivat hyvin ja tuloksena oli luokan nopein aika. Eroa Hegeen
kertyi tällä kertaa 19 sek. Ura oli todella haastava. Profiili oli raskas
jyrkkine ylä- ja alamäkineen ja valtavan mutkikas reitti rasitti koiria
entisestään. Eteneminen oli jatkuvaa kiihdyttelyä ja jarruttelua. Matka oli
joistakin ennakkotiedoista poiketen 15,5 km ja keskinopeudeksi tuli hyvä
32,2 km/h joka oli kaikkien luokkien nopein. Koirat vaikuttavat pirteiltä ja
huomenna jatketaan kilpailemista kaikki kahdeksan koiraa liinoissa.
Maalisuoralla 1. päivänä
26.2.2008
Tänään ajettiin viimeinen lenkki ennen
EM-kilpailuja. Pakkasta oli melko reilusti, mutta ura oli pitkästä aikaa
kohtalaisen kova ja harjoitus meni hyvin. Harjoitus oli kevyt 8,7 km
verryttely jossa koirien vauhti jarrutettiin matolla alas.
Sääoloista johtuen ei kaikkia harjoituksia ole
ollut mahdollista toteuttaa halutulla tavalla viime kilpailun jälkeen.
Koirat ovat kuitenkin säilyneet terveinä ja vammoista vapaina joten kunnon
pitäisi olla samalla tasolla kuin SOC-kilpailussa Kiirunassa.
Mielenkiintoista nähdä mihin se riittää. Kilpailujen edistymistä pitäisi
pystyä seuraamaan tästä linkistä.
EM-kilpailuissa valjakossa tulevat juoksemaan Leksa-Molli, Lippe-Papu,
Olivia-Onni ja Laku-Ninni.
Tulossa viimeiseltä lenkiltä ennen
EM-kilpailuja
19.2.2008
Viime viikonloppuna ajettiin
avoimet PM-kilpailut Ruotsin Kiirunassa. Kiiruna on meille yleensä kauden
lähin kilpailupaikka - matkaa kertyy täältä vain reilu 300 km - ja siksi
mieluinen kohde kauden kilpailukalenterissa. Tällä kertaa kilpailuun tuli
kuitenkin lähdettyä hieman epävarmoin tunnelmin.
SM-kilpailujen jälkeen koirat ovat olleet
hieman voimattoman oloisia. Kilpailuista tuli ehkä tuliaisina jokin pöpö,
joka ei jaksanut puhjeta varsinaiseksi taudiksi koirien hyvän vastustuskyvyn
vuoksi mutta aiheutti pienen notkahduksen kunnon kehittymiseen. Lisäksi
jatkuvat lumisateet ja kovat tuulet ovat aiheuttaneet urien pehmenemisen
eikä täysvauhtisia treenejä ole uskaltanut loukkaantumisriskin vuoksi ajaa
pariin viikkoon. Yhdessä nämä ovat aiheuttaneet ettei kunto ole viime
aikoina kehittynyt odotetulla tavalla.
Perjantaina kasi oli ensimmäinen starttaava
luokka. Torstain eläinlääkärin tarkastuksen aikana puhaltanut kova tuuli oli
tyyntynyt ja kun pakkasta oli vajaa kymmenen astetta oli sää lähes
täydellinen. Rata oli paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan aikaisemmin
Kiirunassa. Koirat lähtivät hyvin liikkeelle ja valjakko tuntui toimivan.
Meno tuntui kyllä vauhdikkaalta mutta sellainen viimeinen terävyys menosta
puuttui. Muutaman kilometrin jälkeen tuntui koirien meno vielä hieman
paranevan ja vauhti säilyi kovana loppuun asti. Kiirunassa tulospalvelu
toimi todella nopeasti ja pian selvisi, että ajo oli ollut päivän nopein ja
eroa toiseksi nopeimpaan oli tullut 18 sekuntia. Keskinopeus oli reilun 16,2
km matkalla 33,2 km/h.
Perjantaina tulossa maaliin.
Koirat alkaen keulasta vasemmalta: Molli-Leksa, Lippe-Papu, Onni-Olivia,
Ninni-Laku
Lauantaina oli tuuli yltynyt ja lähdön
aikoihin oli pakkanen ehtinyt lauhtua jo -4:ään asteeseen. Kiirunan rata
kulkee melko avoimessa maastossa ja on siten herkkä tuulille. Nytkin tuuli
oli paikoitellen kinostanut lunta uralle. Koirat menivät jälleen hyvin eikä
aika hidastunut raskaammasta kelistä huolimatta kuin reilu puoli minuuttia.
Eroa kakkoseen tuli reilu puoli minuuttia lisää ja kahden päivän jälkeen
sitä oli yhteensä 51 sekuntia. Valjakko tuntuu tänä vuonna olevan vahvempi
kuin muutamana aiempana vuonna. Aiemminkin valjakko on ollut nopea, mutta
sillä on tuntunut olevan puutetta voimasta kun on ollut raskas keli. Nyt
tuolla osa-alueella tuntuu tapahtuneen kehitystä.
Lauantai-iltana tein päätöksen ajaa viimeisen
päivän kuudella koiralla. Onni ja Papu saisivat huilata sunnuntain. Papulta
löytyi pieni halkeama toisen etujalan anturan kärjestä ja oli parempi antaa
koiran levätä ettei vamma pahenisi. Onni puolestaan vaikutti hieman
kankealta kahdella ensimmäisellä ulkoilutuksella. Koira oli kyllä juonut
palautusjuomansa, syönyt hyvin ruokansa ja illalla vaikutti jo täysin
rennolta mutta selkeästi päivä oli ottanut koville ja tulevien kisojen
kannalta oli turha rasittaa koiraa enempää.
51 sekunnin johto on jo melko turvallinen eikä
kahden koiran jättäminen pois huolestuttanut vauhdin puolesta. Enemmän
mietitytti koirien paikat sunnuntain valjakossa. Papu ja Lippe ovat olleet
hyvä pari johtajien takana. Molemmat juoksevat leveästi -etäällä
pääliinasta- ja siten tarjoavat johtajille hyvin tilaa ja kuskille aikaa
reagoida. Papun jäädessä pois olisi sunnuntain ajo varmasti vaikeampi.
Sunnuntaina keli oli lauantain lumisateen
jäljiltä kirkastunut ja aurinko paistoi. Pakkasta oli viisi astetta ja ura
tuntui jälleen kovalta. Parin koiran jääminen pois tuntui lievästi voiman
niukkuutena mutta tasamailla ei vauhdissa huomannut eroa. Olin nostanut
Olivian toiseen pariin Lipen rinnalle ja vaikka Olivia juoksee erittäin
lähellä pääliinaa niin homma tuntui toimivan. Noin kolmen kilometrin
kohdalla urassa oli kuitenkin vähän pehmeämpi kohta ja johtajien liinat
kävivät löysällä jolloin Olivia onnistui välittömästi kauhaisemaan
seisinkinsä kainaloon. Ei auttanut kuin pysähtyä ja käydä korjaamassa.
Taukoon ei mennyt varmaan kuin parikymmentä
sekuntia enkä juuri huolestunut johdon menettämisestä. Loppumatka täytyisi
kuitenkin ottaa tarkasti ettei sama pääsisi toistumaan. Pysähdyksen jälkeen
loput reitistä sujui ilman ongelmia ja koirat pitivät hyvää vauhtia. Tauosta
huolimatta syntyi jälleen päivän nopein aika mutta eroa Hegeen kertyi enää
yksi sekunti. Nyt on EM-kilpailuihin aikaa vajaa kaksi viikkoa eikä montaa
harjoitusta enää ehdi tehdä. Täytyy toivoa, että aika riittää kaivamaan
loput tehot irti koirista ja että koirat säilyvät terveinä.
Sunnuntaina maalisuoralla kuudella
koiralla
29.1.2008
Kilpailukausi tuli avattua viime viikonloppuna
SM-kilpailuissa Jongunjoella. Lähdimme Könkäältä ajamaan työpäivän
päätteeksi puoli yhdeltä torstain ja perjantain välisenä yönä kun lumimyrsky
alkoi osoittaa laantumisen merkkejä. Lumisade liikkui lännestä itään meidän
edellä ja keli oli oikein mukava ajamiseen eikä muuta liikennettä ollut
juuri nimeksikään ennen aamun valkenemista. Edellä kulkeneen lumisateen
vuoksi valitsimme hieman pidemmän reitin Oulun kautta pitkin isompia teitä.
Ajomatka sujui helposti ja perille pääsimme perjantaina aamupäivällä. Matkaa
kertyi n. 730 km mutta tiuhaan pidettyjen taukojen ansiosta koirat
vaikuttivat pirteiltä. Koirat saatiin ruokittua kisapaikalla jo puolilta
päivin mikä olikin paikallaan lauantain aikaisen startin vuoksi. Ilta kului
koiria ulkoiluttaessa ja ajajien kokouksessa istuessa sekä reen voitelussa.
Lauantain startti oli heti yhdeksän jälkeen.
Valjakossa oli neljä nuorta koiraa ensimmäisessä kilpailussaan mutta
lähtörutiinit sujuivat mutkattomasti. Koirien vauhti tuntui kohtuullisen
hyvältä alkumatkasta ja melko nopeasti oli edessä ensimmäinen ohitus.
Ohituksia taisi ensimmäisenä päivänä tulla kaikkiaan neljä mutta kaikki
sujuivat helposti kapeasta urasta huolimatta. Hieman pehmeä ja paikoitellen
todella tiukkoja kurveja sisältävä ura tuntui koirissa mutta nopeus säilyi
hyvänä loppuun asti. Nuorilla koirilla oli hieman vaikeuksia kovassa
vauhdissa hallita juoksuaan tiukoissa kurveissa ja jouduin pitämään muutaman
lyhyen tauon pienten sotkujen selvittämiseksi. Kaikkiaan olin koirien
suoritukseen erittäin tyytyväinen lauantain osalta. Hieman yllättäen eroa
tuli kaikista sotkuista huolimatta reilu minuutti kakkoseen.
Valjakko saapumassa maaliin lauantaina.
Valjakossa johtajista alkaen vasemmalta oikealle Molli-Leksa, Lippe-Papu,
Olivia-Oskari, Onni-Ninni
Sunnuntaina muistin jo radan hankalimmat
paikat ja koiratkin olivat kokeneempia joten ajo sujui puhtaasti ilman
sotkuja. Ura oli kovettunut edellisestä päivästä mutta keli tuntui muuten
hitaammalta ja ajon aikana satoikin paikoitellen vettä. Oskari kärsi
pienestä loukkaantumisesta joulukuussa. Hetken huilaaminen treeneistä jätti
Oskarin hieman muiden jälkeen kunnon kehittymisessä. Sunnuntaina Oskari
alkoi osoittaa väsymisen merkkejä pari kilometriä ennen maalia ja jouduin
pudottamaan valjakon vauhtia saadakseni koiran kestämään loppuun asti. Oli
tärkeää saada nuorelle koiralle hyvä kokemus ensimmäisestä kilpailusta eikä
ajaa koiraa liian väsyneeksi. Hieman hitaasta lopusta huolimatta aika parani
reilulla puolella minuutilla lauantaihin verrattuna ja eroa kakkoseen tuli
n. 1:40 lisää.
Maalisuoralla sunnuntaina
1.1.2008
Joulukuun loppupuolella koirat olisivat
kestäneet tiuhempaakin harjoitustahtia kuin mitä kiireiltä ehti toteuttaa.
Joulukuussa kertyi 15 harjoituskertaa ja kilometrejä reilu 250. Kaikkiaan
harjoituskilometrejä on tällä hetkellä ajettuna hieman yli 600. Joulukuun
puolivälissä matkat nostettiin 20 km:iin ja tällä hetkellä pisimmät ajetut
lenkit ovat olleet 24 km mittaisia.
Harjoituskausi on ollut tähän asti ehjä ilman
olosuhteiden tai sairauksien aiheuttamia katkoksia ja koirien kunto tuntuu
oikein hyvältä. Joulukuun lopun leudot säät tekivät lumesta jäistä ja nyt
täytyy olla tarkkana tassujen kanssa. Harjoitusten vauhteja on nostettu
kilpailukauden lähestyessä ja koirat täytyy tossuttaa kunnes saadaan
tuoretta lunta pehmentämään uria.
Lauantaina oli illalla aikaa ajaa harjoitukset
ja lukuunottamatta hieman jäistä ja kovaa uraa olivat olosuhteet
täydelliset. Koirat juoksivat 24 km yhdellä lyhyellä tauolla ja menivät
hienosti. Sunnuntaina ja maanantaina työt estivät harjoittelun mutta tänään
tiistaina oli illalla aikaa jälleen treenata. Pakkanen oli koko päivän -20
asteen seutuvilla mutta päivä oli onneksi tyyni. Illaksi pakkanen kiristyi
vielä parilla asteella mutta koska koirat olivat levänneet jo kaksi päivää
päätin ajaa harjoituksen. Pakkasen vuoksi tänään tuli ajettua vain reilu 9
km aika alhaisella nopeudella viiman välttämiseksi. Koirat eivät juuri
rasittuneet näin kevyestä harjoituksesta mutta aina silloin tällöin on hyvä
ajaa kevyempi harjoitus mielialan säilyttämiseksi.
Harjoitusten jälkeen koirille tarjotaan
palautusjuoma liinoihin
13.12.2007
Viikonloppuna työt venyivät niin pitkälle
iltaan, että harjoitukset jäivät väliin. Kahden lepopäivän jälkeen
maanantaina koirat olivat hyvin levänneitä. Harjoituksena ajettiin reilu
yhdeksän kilometrin lenkki. Lenkki jaettiin n. kilometrin vetoihin joiden
välissä oli puolen minuutin palautukset. Koirat työskentelivät rajusti
hinatessaan moottorikelkkaa ilman moottorilla avustamista.
Tiistaina koirat vaikuttivat hyvin
palautuneilta edellisen päivän lenkistä. Pakkanen oli kiristynyt -20:een ja
mittaria tuli katseltua usein kiristyisikö pakkanen edelleen. Tuota -20 on
tullut pidettyä rajana harjoittelulle. Pakkanen ei päivän mittaan kiristynyt
ja kun tuulta ei ollut kylmentämässä niin illalla tuli harjoitusten vuoro.
Raikkaassa kelissä koirat suoriutuivat n. 17 km lenkistä helposti.
Keskiviikkona oli koirilla lepopäivä kahden
harjoituspäivän jälkeen. Torstaina oli jälleen harjoitusten vuoro.
Harjoituksena ajettiin jälleen 17,3 km ja koirat suoriutuivat hienosti.
Etenkin nuorten koirien hyvää suoriutumista on ollut ilo seurata ja
useampikin saattaa nousta ykkösvaljakkoon jo ensimmäisenä kilpatalvenaan.
Olivia
4.12.2007
Harjoittelu on edennyt hyvin. Viime
viikkoina olosuhteet ovat olleet suosiolliset - lunta on tullut tasaiseen
tahtiin ja lämpötila pysytellyt pakkasen puolella. Urat ovat hyvässä kunnossa
ja koirille on helposti järjestettävissä niiden kuntoon sopiva
harjoitusmatka.
Noin kolme viikkoa sitten alkoi lunta olla
niin paljon, että harjoittelussa siirryttiin mönkijän käytöstä
moottorikelkkaan. Harjoittelu alkaa tuntua ja koirista löytyä voimaa.
Harjoitusmatkat vaihtelevat harjoituksen tyypistä riippuen pisimpien ollessa
tällä hetkellä reilun 17 km mittaisia.
Tänään oli jälleen harjoituspäivä. Lämpötila
oli lauhtunut -4:ään ja lumisateen jäljiltä ura oli lanaamisesta huolimatta
pinnastaan pehmeä. Koirat juoksivat jälleen 17,3 km nopeuden ollessa n. 25
km/h. Pian on aika jälleen nostaa matkaa - sen verran kevyesti koirat
suoriutuivat raskaasta kelistä huolimatta.
Kuvassa johtajista alkaen: Leksa - Molli,
Ninni - Lippe, Olivia - Olga, Papu - Poju, Olkku - Oskari, Nappula - Onni ja
Laku - Oleksi
Pakkaset saavat tulla. Kaikki koirat saivat
täksi talveksi uudet kopit. Kopeissa on 10 cm vahvuinen eristys, ovet
läpinäkyvästä muovista ja lattialämmitys.
Lippe
ja Ninni ihmettelemässä josko olisi jo ruoka-aika